CAREER GUIDANCE: A HANDBOOK FOR POLICY MAKERS – ISBN-92-64-015191 © OECD 2004 – 3

Kansalaisille tarkoitettujen urapalvelujen muoto ja laatu vaihtelevat merkittävästi sekä kansallisesti ja jäsenmaiden kesken, koska alan ammattilaisten koulutuksessa on merkittäviä eroja.
Koulutuspituudet vaihtelevat kolmesta viikosta viiteen vuoteen. Jäsenmaiden hallitukset ovat olleet hyvin pidättyväisiä ottamaan kantaa ohjausalan ammattilaisten koulutuksen laajuuteen ja sisältöihin tai
ohjaajakoulutuksen merkitykseen kansallisen koulutus- ja työvoimapolitiikan tavoitteiden toteutumisen kannalta. Eri ministeriöiltä tarvittaisiin vahvempia kannanottoja tämän kuilun
kaventamiseksi.

Ohjausjärjestelmien laadun systemaattinen kokonaisarviointi on varsin vähäistä useimmissa jäsenmaissa. Palveluja koskevia laatustandardeja on olemassa joillain yksittäisillä tahoilla, mutta ei
kattavasti. Olemassa oleva laatujärjestelmät perustuvat ensisijaisesti vapaaehtoisuuteen ja ovat usein vain suuntaa antavia. Palvelujen suunnittelun ja laadun arvioinnin lähtökohtana käytetään usein
ensisijaisesti palvelujen käyttäjiltä saatua palautetta. Ohjauksen järjestämistä koskevan kansallisen päätöksenteon taustalla käytettävä tieto on
puutteellista. Tällä hetkellä vain muutaman jäsenmaan päätöksentekijöillä on käytettävissään luotettavaa tietoa, jonka perusteella voi tehdä arviota ohjauksen kansallisesta tilasta, tai miten hyvin
tilanne vastaa kansallisen koulutus- ja työvoimapolitiikan tavoitteita. Harvat ministeriöt pystyvät tarkasti ilmoittamaan, kuinka paljon ja miten julkisia varoja kohdennetaan uraohjauspalvelujen
järjestämiseen. Yksityisten palvelujen järjestämistä ja rahoitusta koskevaa tietoa ei ole lainkaan saatavilla. Ohjauspalvelujen rahoituksen, palveluprosessien ja tulosten laadun arvioinnin pohjana
käytettävän tiedon tarkoituksenmukaisuutta ja käytettävyyttä sekä tarvittavan tiedon kokoamista voidaan merkittävästi tehostaa eri osapuolten (käyttäjien, hallinnon, sidosryhmien ja ammattilaisten)
kansallisella yhteistyöllä.

Useimmissa maissa uraohjauksen tavoitteita tarkastellaan hyvin vähän kansallisissa koulutusta ja työllisyyttä koskevissa julkisissa päätöksissä. Ohjauspalvelujen järjestämistä koskevan taustatiedon
puutteellisuuden takia tämä ei ole yllättävää. Itse asiassa kansalliset uraohjauspalvelut koostuvat usein irrallisista kouluissa, työhallinnossa, järjestöissä tai yksityisellä sektorilla toimivista osajärjestelmistä,
joiden taustalla on oma historia, lähtökohdat ja tavoitteet; ei niinkään kattava ja integroitunut yhteinen palvelujärjestelmä. Palvelujen kehittämisen kohdentamista ja ohjauksen järjestämistä koskevaa
päätöksentekoa voidaan vahvistaa kansallisella ohjauksen asiantuntijatyöryhmällä, jossa on mukana ministeriöiden, keskeisten sidosryhmien, kuten työnantajien ja työntekijäjärjestöjen sekä
keskeisimpien palvelujen tuottajien edustajia.

Kansalliset uraohjauspalvelut toteutetaan pääosin verovaroin. Elinikäisen oppimisen periaatteiden myötä laajentunut ja monimuotoistunut ohjauksen kysyntä lisää kustannuspaineita ja odotuksia
ministeriöille toimintaympäristöissä, jotka eivät perinteisesti ole kiinnostaneet yksityisiä rahoittajia tai sijoittajia. Julkisten menojen kasvattamiseen kohdentuvia paineita voidaan vähentää, jos
rahoituspohjaa voidaan yhteishankkein laajentaa myös yksityissektorille.

Ohjaustiedon kehittäminen

Koulutus ja kvalifikaatiot

Koordinaatio ja strateginen johtajuus

Ohjauksen laadunvarmennus