Uraohjauspalvelujen kysyntä ylittää palvelujen tarjonnan. Joustavampien ja monipuolisempien työmuotojen, mukaan lukien tieto- ja viestintäteknologian ja puhelinpalvelujen käytöllä voidaan lisätä palvelujen saatavuutta. (OECD 2004.) Itsepalveluperiaatteella toimivia tietopalveluja on tarjolla sekä opetushallinnon ja työhallinnon tarjoamina palveluina että oppilaitosten omilla sivuilla. Verkossa tarjolla olevia valtakunnallisia tieto- ja neuvontapalveluja ovat mm. Opintoluotsi, Ammattinetti, URA ja A-URA. Vuonna 2006 vakinaistettiin valtakunnallinen koulutusneuvonnan puhelinpalvelu Koulutuslinja. Alueellisena kehittämistyönä on luotu seitsemän Etelä-Suomen yhteistyönä aikuisten ohjauksen sivusto (www.aikuislukiot.fi). Paikallisia ohjauksen sivustoja ovat mm. Kokkolan Luotsiasema, Turun seudun OPOnaattori, Helsingin kaupungin opetusviraston Vopo-sivut sekä Tampereen kaupungin opo-sivut.

Kaikille kansalaisille suunnattavien palvelujen rinnalla palveluja tarvitaan myös eri riskiryhmille. Ottamalla eri käyttäjäryhmät mukaan palvelujen suunnitteluun, käyttöönottoon ja arviointiin voidaan parantaa palvelujen kohdentamista ja mitoittamista tarkoituksenmukaisiksi käyttäjäryhmille. Viittomakielisen opinto- ja uraohjauskeskuksen sivuilla (http://www.virtuopo.net) kerrotaan opiskelusta, työelämästä ja ammateista. Sivuilla on käytetty viittomakieltä, selkokieltä ja suomen kieltä. Virtuopon sivuilta löytyy tietoa maahanmuuttajille ja vammaisille.

Palvelujen yleisen saatavuuden parantaminen koulutus- ja ammattitiedon laadun ja luotettavuuden kehittämisen kautta on jatkuva haaste päättäjille. Koulutus- ja ammattitiedon tuottamista ja jakamista koskeva yhteistyö eri ministeriöiden kesken sekä kansallisten ja alueellisten toimijoiden kesken on usein jäsentymätöntä. Yksityisten kustantajien tuottama ohjausmateriaali ei aina vastaa yhteisesti sovittuja kansallisia laatuvaatimuksia. Laadukasta koulutus- ja ammattitiedon kehittämistä koskevan kattavan kokonaisstrategian kehittämisen lähtökohtana tulee olla kansallisesti, alueellisesti ja paikallisesti toteutettu arviointi, jossa tarkastellaan eri välineiden (kuten sanomalehtien ja television) kautta eri kohderyhmille (nuorille, työttömille ja työssä oleville aikuisille, maahanmuuttajille) suunnattua koulutus- ja ammattitietoa ja sen laatua.

Aikuisopiskelun tietopalvelujen, neuvonnan ja ohjauksen kehittämiseksi opetus- ja työministeriö asetti työryhmän, joka teki ehdotuksia toimenpideohjelmaksi (2006). Toimenpide-ehdotukset ovat:

1. Tietopalvelut aikuisille soveltuviksi ja helppokäyttöisiksi
2. Neuvonta- ja ohjauspalvelujen saatavuutta parannettava
3. Ohjauksen tueksi on kehitettävä työikäisten aikuisväestön osaamisen tunnustamisen uusia välineitä ja toimintatapoja 
4. Ohjauksen strategista asemaa ja tutkimusta vahvistettava ja ohjaustehtäviä hoitavien koulutusta lisättävä
5. Kehittämispolitiikka vaatii yhteistyötä ja verkostoitumista

Lähteet:

• OECD. 2004. Career guidance: a handbook for policy makers.
  
• Aikuisopiskelun tietopalvelujen, neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen. 2006. Opetusministeriön ja työministeriön asettaman valmisteluryhmän ehdotukset toimenpideohjelmaksi. Työhallinnon julkaisu 365. Helsinki: Työministeriö.
  

Erityisryhmien uraohjauspalvelut